Rekolan sekakuoro 70 vuotta
Vuonna 1952 kokoontui joukko in-
nokkaita laulunharrastajia yhteen
Helsingin maalaiskunnan Rekolan
kylässä. Heidän aikomuksenaan oli
perustaa Rekolaan oma kyläkuoro.
Jo edellisenä vuotena keskustelu-
ja kuoron perustamisesta oli käy-
ty. Idea kuoron perustamiseen läh-
ti Rekolan koulun opettajan Kaija-
Liisa Itkosen toimesta. Pienen il-
moittelun jälkeen koossa oli 16 lau-
lajan naisvoittoinen ryhmä.
Kuoron ensimmäinen julkinen
esiintyminen tapahtui Rekolan
koulun rappusilla vappujuhlassa
keväällä 1953. Tällöin kuoron johta-
jana toimi Kaija-Liisa Itkonen. Kuo-
ro rekisteröityi virallisesti vuonna
1953, mutta jo seuraavana vuonna
alkoi usko kuoron toimintakykyyn
olla koetuksella miespulan vuok-
si. Keskusteltiin jopa kuoron lopet-
tamisesta, mutta toisaalta keskus-
teltiin siitä, mistä saataisiin lisää
esiintymistilaisuuksia kylän ulko-
puolelta.
Kuoron ensimmäinen konsertti
pidettiin 1954. Koska kuoron oma
ohjelmisto ei riittänyt koko kon-
serttiin, mukaan pyydettiin pai-
kallisia musiikinammattilaisia lau-
lamaan ja soittamaan sooloesityk-
siä. Valo Saikku aloitti kuoron tai-
teellisena johtajana syksyllä 1954,
ja hän johti kuoroa vuoden ajan,
jonka jälkeen tahtipuikkoa palasi
heiluttamaan kansakoulunopetta-
ja Kaija-Liisa Itkonen. Kuoron pöy-
täkirjoihin tulee noin 15 vuoden
tauko tämän jälkeen. Tuona aikana
kuoroa ovat johtaneet Kaija-Liisa
Itkonen, Heikki Huttunen ja An-
tero Byman.
Vuonna 1970 kuoron harjoitus-
paikkana toimi Rekolan koulu. Tai-
teellisena johtaja oli tuolloin Mat-
ti Skoutti. Hänen johdollaan esiin-
nyttiin Korson Vedon juhlassa sekä
useamman kerran vanhainkodeis-
sa. Historian merkinnät kertovat,
että tuona vuonna pidettiin kuo-
ron joulujuhla Asolan VPK:n talol-
la, johon miehet toivat suolaisen ja
naiset makean. Joulujuhlaan kut-
suttiin vieraaksi Koiton Laulu. Tule-
vina vuosina kuorolla oli laulukeik-
koja esimerkiksi SNS:n tilaisuuk-
sissa. Kuoron 25-vuotiskonserttia
vuonna 1977 avusti Helsingin ba-
laikkaorkesteri.
Vuonna 1978 kuoron taiteelli-
seksi johtajaksi astui oopperalaula-
ja Harras Hursti. Hänen johdollaan
kuoro astui uudelle tasolle osallis-
tujamäärän, esiintymisten ja laulet-
tavien kappaleiden suhteen. Hänen
aikanaan viriteltiin tiiviitä suhteita
Viroon. Kuorolla oli siellä Kalev ja
Linda -ystävyyskuoro, jonka kans-
sa pidettiin yhteiskonsertteja. Kuo-
roa avusti joskus myös nimekkäitä
vierailijoita kuten Vesa-Matti Loiri.
Kuoron toiminta oli Harraksen
aikana hyvin aktiivista. Rahaa kerät-
tiin paitsi hyvin myyneillä konser-
teilla, myös arpajaisilla ja sponsori-
sopimuksilla. Lähiseudun yritykset
ostivat ohjelmalehtisiin mainosti-
laa. Ansaitut rahat käytettiin sitten
ulkomaanmatkoihin, laululeirei-
hin ja muuhun kuorotoimintaan.
Kuoro osallistui moniin ulkomail-
la pidettyihin laulujuhliin esimer-
kiksi Odensessa, Reykjavikissä, Tal-
linnassa ja Unkarissa. Näiden mat-
kojen myötä moni kuoroharrastaja
sai aivan uusia kokemuksia vierais-
ta maista ja niiden ihmisistä. Kuoro
esiintyi hyvin aktiivisesti paitsi pitä-
mällä omia konsertteja myös esiin-
tymällä monissa lähiseudun tapah-
tumissa (esim. Sosialidemokraatti-
sen yhdistyksen juhlat, vanhainko-
dit, alkoholistien kuntoutuskodit).
Kuoron jäsenmäärä oli Harras Hurs-
tin aikana parhaimmillaan yli 60.
Vuonna 2000 pitkän ja ansi-
okkaan palvelun jälkeen dir. mus.
Harras Hursti luovutti nuottipuikon
nuorelle Jori Männistölle, joka oli
suorittanut kuoronjohtajan diplo-
mitutkinnon Sibelius Akatemiassa.
Jori Männistön alaisuudessa kuo-
ron ohjelmisto monipuolistui kevy-
en musiikin suuntaan. Kun Harras
Hurstin aikaan suosittiin kansan-
lauluja ja klassistyyppisiä kuoroso-
vituksia, Jori Männistö toi oman vi-
vahteensa kuoron ohjelmistoon so
vittamalla kuorolle perinteistä tans-
simusiikkia. Tämän uuden ohjelmis-
ton kanssa voitiin pitää sitten hyvin
onnistuneita tanssiaiskonsertteja.
Ohjelmistossa ei kuitenkaan unoh-
dettu klassista puolta. Kuoro osal-
listui Jori Männistön aikana Barce-
lonassa järjestettyyn Cantata i Mu-
sica -kuorofestivaaliin, jota vanhat
kuoron jäsenet vieläkin kaihoisasti
muistelevat.
Jori Männistön lopetettua kuo-
rossa vuonna 2016 kuoroa johti
kaksi vuotta Jaana Raivio (Soro-
nen). Hän toi kuoroon omia sovi-
tuksiaan, joita kuoro vieläkin mie-
lellään laulaa. Jaana Raivion (Soro-
nen) jälkeen kuoron taiteelliseksi
johtajaksi tuli Aamu (Anu) Pulk-
kinen. Aamu on johtanut kuoroa
tähän asti. Hän on tuonut kuoroon
paitsi omia sovituksiaan, myös tul-
kintaan lisää sävyjä ja puhtautta.
Hänen johdollaan kuoro toteutti
Valkea Ensemblen kanssa Vival-
din Gloria-kuoroteoksen.
Rekolan sekakuoro on antanut
monelle ihmiselle rakkaan harras-
tuksen, joka on rikastuttanut hei-
dän elämäänsä paitsi musiikillisten
elämysten, myös lisääntyneiden so-
siaalisten suhteiden kautta. Yhtei-
nen harrastus ja vuosikausia jatku-
nut yhteinen tekeminen on nitonut
porukan syvään ystävyyteen. Siksi
ei olekaan ihme, että mukana on
edelleen jo pitkään kuorossa lau-
laneita, uusia laulajia unohtamatta.
Pekka Airaksinen
Rekolan sekakuoron
puheenjohtaja
Rekolan sekakuoro 